Someton viikonloppu
Tiedättekö sen tunteen, kun haluaa vaan sulkea kaiken ulkopuolelle ja olla hetken ihan vain itsekseen? Kauhujen viikko, stressi ja kaikki tunnekuohut uuvutti niin paljon, että päätin viettää viime viikonlopun ilman nettiä ja somea. Jotenkin tuntui vain siltä, että halusin olla edes hetken rauhassa. Hetken ilman jatkuvaa viesteihin vastaamista ja somen kyttäämistä.
Perjantai-iltana ennen nukkumaanmenoa sammutettiin siis meidän talosta Wifi ja samalla puhelimesta mobiilidata. Mr. Glow oli myöskin mukana netittömässä viikonlopussa, sillä poikkeuksella, että formulat katsottiin netin kautta. Ja oli ihmeellistä, miten hiljaiselta talo tuntui, vaikka oltiin laitettu vain netti kiinni. Oli ihanaa olla tavoittamattomissa.
Viikonloppu menikin jotenkin kiireettömän leppoisasti. Lauantaiaamuna nukuin pitkään (no, vähän liian pitkään) ja sen takia olin vähän väsynyt koko päivän. Aamupalalla katselin meidän jokinäkymää, facebook feedin sijasta. Kaupassa oli pakko käydä, mikä ei kyllä kuulunut suunnitelmiin, mutta koska en ollut perjantaina ehtinyt, niin täytyi viikonlopun eväät käydä ostamassa. En olisi kyllä halunnut nähdä yhtään ketään, mutta kivuttomasti selvittiin kaupastakin ulos. En saanut lauantaina juuri pyykin pesua ja ruuan laittoa enempää aikaiseksi. Toisaalta, teki todella hyvää ihan vain olla.
Sunnuntai meni vähän paremmin, vaikka myös silloin tuli nukuttua todella pitkään. Suunniteltiin meidän pukuhuoneen remonttia, joka onkin tässä talven aikana vielä edessä. Takkaprojekti alkaa olla loppusuoralla, joten piakkoin pitäisi päästä myös lämmittämään uutta takkaa. Kiinnostaako teidän muuten kuulla takkaremontista enemmän? Mehän siis rakennettiin kokonaan uusi tulisija tähän taloon.
Käytiin myös sunnuntaina ensimmäistä kertaa vuosiin sienestämässä! Haasteellisen hommasta teki se netittömyys. Sen verran toki joustettiin, että katsottiin myrkkysienet, ettei vahingossakaan niitä kerätä. Metsässä sen sijaan puhelimen nettiä ei käytetty. Kieltämättä meidän keskustelua olisi varmaan jonkun konkarisienestäjän mielestä ollut hauska kuunnella: "Mikähän toi on, tuo näyttää syötävältä?" "En kyllä tiedä" "Joo, ei kyllä oteta, kun ei ees tiedetä mikä se on."
Saaliiksi saatiin kuitenkin kivasti tatteja ja muutamia rouskuja. Ihan hauskaa ja rentouttavaa hommaa tuo metsässä samoileminen, vaikka pakko myöntää, että ne parit hirvikärpäskaverit olisin voinut jättää näkemättä. Yh!
Yllätyin siitä, miten helppoa netittömyys oli. Ainoat kerrat kun nettiä olisi kaivannut, oli nimenomaan tiedonhakua varten. Sen sijaan viestittelyä, Instagramia tai Facebookin selaamista ei ollut ollenkaan ikävä. Oikeastaan yllätyin siitä, miten helppoa puhelin oli vain jättää äänettömälle ilman nettiä. En kantanut sitä mukanani ja unohdin sen käytännössä koko päiväksi makuuhuoneeseen. Aion ehdottomasti toistekin sulkea itseni somen ulkopuolelle, mielellään vielä pidemmäksikin aikaa kuin vain pari päivää. Suosittelen kokeilemaan! Aika vapauttavaa ja rentouttavaa se kuitenkin on, kun ei tarvitse olla kokoajan tavoitettavissa.
Oletko joskus kokeillut somettomuutta tai netittömyyttä?