Akrylaattiallergisen aurinkosuoja

Halojaa! Kesä on selvästikin blogissani hiljaiselon aikaa. Yksi syy on ollut tämä minulle henkisesti erittäin rankka kevät. Opiskelu toisella paikkakunnalla 140km päässä ja töissä käynti toisella, olisivat varmasti jo pelkästään riittäneet, mutta tosiaan ukin poismeno siihen vielä päälle ja tuloksena on yksi erittäin väsynyt bloggaaja. Jatkoin töissä käyntiä suoraan, enkä ole siis pitänyt lomaa. Väsymys näkyi koko kesäkuun hillittömän pitkinä yöunina ja mielenkiinnottomuudella lähes kaikkea kohtaan. Heinäkuu on kuitenkin tuonut tullessaan auringon ja sitä myöten myös lisää virtaa. Tällä viikolla pidetty 3 päivän miniloma sai viimein ladattua akkuni ja jaksan taas palata kosmetiikkabloggaamisen pariin. Pahoittelen siis postaustaukoa! Mut on mulla ollut tätä ikäväkin! Ja hei, enää 11 päivää oikeaan lomaan!

Mielessä minulla on ollut paljon aiheita, joista olen halunnut kirjoittaa mutta ensimmäisenä niistä ajankohtaisin lienee aurinkovoiteet! Tiedättekö, että akrylaattiallergisen on aika vaikeaa löytää sopivaa aurinkosuojaa? Ilmeisesti aurinkosuojavoiteissa, se suojaava kalvo tehdään nimenomaan akrylaateilla. Vietinkin monta tuntia netissä selaten eri aurinkosuojavoiteiden incejä ja pari löysinkin. Valitettavasti kaupassa totuus paljastui ja nekin, mitkä olin netistä tarkistanut, sisälsivätkin akrylaatteja.

Ainut akrylaatiton vaihtoehto näyttikin olevan aurinkosuojaöljy. Eihän siinä muu auttanut, kuin napata isoimmalla spf kertoimella oleva öljy mukaan ja lähteä auringon ottoon. Tein heti pari havaintoa L’Orealin aurinkoöljyn käytöstä.

-Öljy sotkee ihan mielettömästi joka paikan. Aurinkolasti, pyyhkeen, vaatteet, puhelimen. Siis KAIKEN.
-Öljyn läpi ruskettuu melkoisen tehokkaasti, mutta se kyllä selvästi vähentää palamisen riskiä.
-Öljyä tulee lisätä vähintään yhtä usein kuin normaalia aurinkorasvaakin, sillä hikoilu yms heikentää öljyn suojaa.
-Öljyä käyttäessä sen etiketti lähtee kuoriutumaan ikävästi.

Eli ei, en ole tyytyväinen L’Orealin aurinkoöljyssä mihinkään muuhun kuin siihen, että jopa minä olen ruskettunut enkä palanut. Muuten tuo on kyllä niin ärsyttävää käyttää, että vaihtaisin sen milloin vain normaaliin aurinkorasvaan. Mutta oli miten oli, niin ainakin se tekee tehtävänsä ja suojaa ihoa palamiselta vaikka levittämisen jälkeen olo onkin kuin liukkaalla kiiltomadolla.

Jos teillä on vinkata jotain hyväksi todettuja aurinkoöljyjä, niin saa laitella kommenttia!

Elviksen uusi lempparipaikka on kuljetuskoppa.